Ei passia rokottamattomille

Helsingin Sanomat avasi rokotekeskustelun rivakasti jutullaan rokotekriittisistä vanhemmista 17.7. Pian jutun julkaisemisen kansanedustaja Mikko Kärnä esitti rokotteiden ottamista ehdoksi lapsilisän saamiselle. Lapsilisä, kuten rokoteohjelmakin, on tarkoitettu turvaamaan lasten terveyttä ja hyvinvointia. Se että vanhemmat riistävät lapselta oikeuden rokotteisiin ei saa olla perusteena sille että valtio rajaa lapselta oikeuden toimeentuloon. Olkoonkin että lapsilisä ei nykytasolla suojaa lasta köyhyydeltä.

Kärnän huoli rokotteiden riittävästä kattavuudesta on kuitenkin aiheellisinen. Kun alaikäiselle haetaan passia tai henkilökorttia, tulee myöntämisen ehdoksi asettaa kansalliseen rokoteohjelmaan osallistuminen. Rokottamattomat lapset ovat joukkoimmuniteetin suojassa kohtuullisessa turvassa Suomessa, mutta matkustettaessa maihin joissa näitä sairauksia esiintyy laajemmin, otetaan tarpeeton riski. Rokottamattomat lapset saattavat tuoda tartunnan myös tullessaan ja vaarantaa muiden lasten terveyden.

Matkustamisen rajoittaminen ei suojaa lasta yhtä hyvin kuin rokottaminen, mutta poistaa tarpeettomia riskejä siihen saakka kunnes henkilö on kyllin vanha päättämään rokotesuojastaan itse.

 

Mielipidekirjoitus: julkaistu Kalevassa 26.7.2016.

Välittämisen oppia Kainuusta

Kainuussa on onnistuttu jossain sellaisessa mikä ei missään muualla Suomessa ole onnistunut samoin. Kainuussa tänä vuonna peruskoulunsa päättäneistä ainoastaan kaksi jäi vaille jatko-opiskelupaikkaa lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Tämä on ihailtava suoritus josta Oulun seudullakin olisi syytä ottaa mallia.

Suomalainen nuorten tukiverkosto perustuu hyvin paljon oppilaitosten varaan. Peruskoulu, ammattikoulu, lukio ja korkeakoulut pitävät kyllä omistaan parhaansa mukaan huolta, mutta nuori joka jää näiden oppilaitosten ulkopuolelle on huolineen ja ongelmineen hyvin yksin. Siksi kelkasta jäämisen riski on erityisen suuri yksien opintojen loppuessa ja toisien alkaessa. Yhteen näistä ongelmallisista kohdista on nyt Kainuussa löydetty lääke. Syrjäytyneiden määrän vähentäminen on vähintään yhtä tärkeä tapa parantaa huoltosuhdetta tulevaisuudessa kuin paljon huomiota kerännyt työurien jatkaminen.

Kainuun järjestelmässä peruskoulun opinnonohjauksen ja toisen asteen oppilaitoksien välisellä tiiviillä yhteistyöllä on tartuttu niihin nuoriin jotka ovat aluksi jääneet täysin ilman opiskelupaikkaa. Nuoret itse sekä heidän perheensä on otettu huomioon asioita järjesteltäessä. Vastaavan työn aloittaminen myös Oulun seudulla on tärkeää. Uusi suurempi Oulu sekä Oulun seudun ammatillisen opetuksen kuntayhtymä antaa vastaavalle työlle myös hyvät puitteet. On tärkeää että työ nuorten tulevaisuuden eteen aloitetaan nyt.

Oheinen teksti on julkaistu alunperin Kalevassa mielipidekirjoituksena 7.9.2010